lauantai 31. lokakuuta 2015

Luonnonmukaisuus

(Hieman eläinaiheesta poikkeaa tämä aihe, mutta toisaalta olenhan minäkin osa tämän blogin porukkaa hahah)

Tosiaan siis, mua on alkanut kauheasti kiinnostaa luonnonmukaisuus "kauneudenhoidossa" (on se kiinnostanut aina, mutta nyt entistä enemmän) ja tekisi mieli korvata kaikki shampoot, saippuat, hoitoaineet, kasvojenpesuaineet ym. luonnonmukaisilla vaihtoehdoilla.

(Sivuhuom* Olen kärsinyt koko elämäni, kauhean nuoresta asti, huonosta ihosta sekä nyt lähivuosina myös aknesta. Ja! Olen vihoin löytänyt jonkun ulkoisen tekijän, joka auttaa ihoani. Tähän mennessä se on ollut ihan sama mitä iholleni laitan, mikään ei ole auttanut, ainoastaan jotkut tekijät pahentaneet.

Mutta suolasaippua (eli Himalajan vuoristosta peräisin olevaa puhdasta, saasteetonta mineraalisuolaa) on tehnyt ihan hirvittävän ison eron, iho on aiempaan verrattuna ihan tajuttoman hyvässä kunnossa, isoimmat näpyt ja epäpuhtaudet katosivat ihan parin päivän jälkeen ja nyt pikkuhiljaa kaikki pienemmätkin ovat paranemaan päin.

Pelkkää suolasaippuaa en tykkää käyttää, vaikka sillä on ihoa kosteuttavakin vaikutus, koska kärsin atooppisesta ihosta ja se on usein kauhean kuiva. Lisäksi siis kosteusvoide ja puhdistusaine jos olen käyttänyt meikkiä (sitäkään harvemmin laitan naamaani enää! ja toiveena on että iho olisi niin hyvässä kunnossa että sietäisin aina liikkua julkisesti ilman mitään).
Mutta tuota kannattaa ihan oikeasti kokeilla! Ihan tajutonta tavaraa. Tosin kaikki on henkilökohtaista sen suhteen mikä toimii ja mikä ei. Mutta netinkin perusteella tuo on toiminut monille muillekin.
Suolasaippuaa saa nykyään vaikka ja mistä, itse bongasin omani vahingossa Halpahallista.)

Takaisin aiheeseen. Olen n. viikon ajan kokeillut siskoltani ekoshampoota sekä nyt myös hoitoainetta hiuksiini, ja hiukset ovat jopa paremmassa kunnossa kuin silikoonikemikaalicocktaileja käytettässä. Enkä halua niihin palatakaan ollenkaan.

Ostoslistaani siis (kaikki luonnonmukaista ja vegaania)

- Kosteusvoide kasvoille
- Shampoo
- Hoitoaine
- Vartalolle saippua


Kunhan ensimmäinen palkkapäivä tulee niin nuo voisin tilata/käydä ostamassa. :) (Btw, töitä on todennäköisesti luvassa muutaman viikon sisään! Ensimmäinen työpaikkani ikinä, ihanaa)

Lisäksi kiinnostaisi luonnonkosmetiikan kokeilu!



perjantai 30. lokakuuta 2015

Pientä photoshop taidonnäytettä, sekä hyväää halloweenia meidän jengiltä!


torstai 29. lokakuuta 2015

Pupusuojausta (tai siis pupuilta suojautumista)

Rakkaat tyhmät puppanat ovat innostuneet vähän liikaa käyttämään sänkyä vessana, joten piti jonkunlaista estämiskeinoa keksiä. Ja mikäpä toimisi paremmin kuin vanhat kunnon kompostikehikot, ne auttaa aina. Nukkumistahan tuo vaikeuttaa, mutta onneksi harvemmin edes nukun omassa sängyssäni, useimmiten miehekkeen luona.
(Btw, huomenna työhaastattelu! Ensimmäinen ikinä, vihdoin! Tuntui jo ihan mahdottomalta saada ikinä töitä) 


Aikaista joulufiilistelyä

Pari joulukorttikuvaa meidän poppoosta viime vuodelta.


Kanikin osaa temppuja


Tässä vuoden takaa muutamia videoita, joissa Aapo tekee käskystä yksinkertaisia temppuja. Nykyään pitää vähän herkulla houkuttelemalla avustaa, mutta ennen ne sujuivat näinkin hyvin pelkällä käskyllä ja sen jälkeen palkitsemalla.

keskiviikko 28. lokakuuta 2015

Lötköpötköjä



Ekat joululaulufiilistelyt, oon yrittäny pidätellä itseäni mut nyt lankesin :D Plää, en keksi mitään mielenkiintoista postattavaa tänne.

tiistai 27. lokakuuta 2015

Tyhymä porkkananassu


Esittelyssä Aapon erikoisuus: Mahdollisimman sotkuisesti syöminen. Ihan sama mitä tämä pönttö syö, täytyy se syödä niin innokkaasti että koko naama on ihan ruoassa. Huvittavin näky on kun Aapo on päässyt mansikan makuun.


maanantai 26. lokakuuta 2015

Puhdas pupula


Huone juuri siivottuna ja freshinä.

Pupuilla on hirveä tarve aina heittää kupit nurin ja viskoa ruuat lattialle, tämän kupin pitäisi olla sellainen josta pupu ei saa hampailla otetta, mutta kummasti se tämäkin löytyy nurinpäin lattialta välillä. Onneksi ei sentään joka kerta :D + ja suuuuuuuurensuuri plussa siitä, että kuppi on ympäristöystävällisesti valmistettu ja kierrätettävä!! Sisko oli näitä ostanut kahdessa värissä, toinen on pinkki, ja tekisi mieli ostaa vielä yksi erivärinen lisää.

 Herkkuja, kissannamit olivat Iirolle synttärilahjaksi. Pitää varmaan antaa niistä muutama Sulollekin koska se on ihan hulluna tuon merkkisiin nameihin :D

Kanien vessansiivousjärjestelmä tällä hetkellä. Sain inspiraatiota hoitopupujeni järjestelyistä, sankoon on tosi näppärä päivittäin laittaa pikkulapiolla likaiset kuivikkeet vessasta ja loppujenlopuksi kun se on täynnä, käydä sanko tyhjentämässä kompostiin! Ja kannellinen sanko ei haise :P

 Oma puoliskoni huoneestani hahah. Puput vievät suurimman osan tilasta.
Lempparimajassa.

Wishlist


Tässä muutama pikkujuttu mitä haluaisin eläimille ostaa, ainakin nuo Ebayn pedit tilaan heti kun saan rahaa. Myöskin joulukalenterin, herkkuja ja mattoja ostan jos saan erään työpaikan, joka pitäisi selvitä ihan lähipäivinä.




sunnuntai 25. lokakuuta 2015

Rakkaita

Muokkasin banneria ja ylhäällä olevia linkkejä! Ehkäpä jopa herätän tämän blogin henkiin.


Kotikolo



lauantai 24. lokakuuta 2015

Hellurei

Teki mieli tehdä pieni tilannepäivitys tänne blogin puolelle. En ole ollut lähiaikoina (tai viimeiseen pariin vuoteen) kovin aktiivisesti mukana missään eläimiin liittyvässä, en netissä enkä oikeassa elämässä.

Harrastus ei kuitenkaan ole mihinkään hävinnyt, kotona pyörii Iiro-hamsteri ja tottakai rakkaat pupuset Aapo & Nelli ovat vielä mukana kuvioissa! Kotiloitakin on hirmuinen lauma hahah.

Aika menee hirveää vauhtia, Iiro täytti toissapäivänä 1v ja tänään annoin sille synttärilahjaksi herkkuja, mahtavan aterian ja häkin perusteellisen siivouksen.
Nelli täyttää ensi kuussa 5! Ja Aapo neljän kuukauden päästä hurjat 6 vuotta. Ihan hullua! Siitä on ihan hetki kun sain vaadittua vanhemmiltani luvan kaniin, olin pienenpieni 13-vuotias (tai ihan pientä vaille 14, en ole ihan varma), ja nyt 19.

Ihan yhtä lapselta tosin tuntuu vieläkin, ei sitä varmaan koskaan oikeasti vanhene, tai tuskinpa koskaan tuntuu että "hei nyt olen aikuinen!"
Aapo on kulkenut matkassa jo niin kauan, 5 vuotta muuttaa ihmistä paljon, mutta tuo pupu on vain pysynyt ♥

Valmistuin lukiosta keväällä, nyt viettelen aikaa työttömänä ja opiskelemattomana. Työt tosin ovat kokoajan hakusessa.

Eilinen hetken mielijohteesta iskenyt inspiraatio hah. Ennen tuo toimi hamsterien aitauksena, nyt se on pupujen lempparimaja!


Oltiin kesällä poikaystävän kanssa parin viikon roadtripillä. Ja sattumien kautta meillä oli sitten hamsteri mukana. Alkuperäinen suunnitelma kun oli vain hengailla poikaystävän siskon asunnossa Lappeenrannassa, mutta sitten tylsistyttiin samoihin maisemiin ja toteutettiin unelmamme, lähteä autolla kohti tuntematonta, nukkua autossa, herätä joka aamu eri kaupungissa. Ja me tehtiin se! Ja se oli mahtavaa. Ja Iirokaan ei ollut onneksi moksiskaan eikä stressaantunut. 


Niin ja joo! En muista olenko maininnut, mutta meillä on kissa! Löytökissa Sulo, iästä ei ole mitään tietoa.. Mutta ei se kovin vanha ole, mutta ei selvästi nuorikaan. Veikkaisin itse sitä n. 5-6- vuotiaaksi.


Sulo tuli meille viime vuoden kesällä. Sitä ennen se oli ollut vuoden löytöeläinkodissa, ja sitä ennen se oli viettänyt talven ulkona. Pakkaset oli vieneet Sulo-raukalta korvat ja puolet hännästä, ja nyt se on tuommoinen persoonallisen ja hölmön näköinen pikkuotus. 




Se on aivan mahtava kisu, ei yhtään samanlainen kuin kaikki muut. Ei luonteeltaankaan, todellakaan. Löytöeläinkodilla se oli melko agressiivinen, saattoi purra ja käyttää kynsiä aika useinkin. Ja sellainen se oli vielä meillekin tullesssaan. Aluksi Sulo oli meillä puoli vuotta sijoituksessa, halusimme katsoa sopeutuuko se meille. Oltiin yhtenä päivänä sitä jo viemässä takaisin, mutta äiti ei millään sittenkään pystynyt luopua siitä ja käytiin ostamassa kisu itsellemme.
Siitä asti se on ollut meillä ilona ja vaivana. Sulo on todella koiramainen kissa, roikkuu kokoajan ihmisten perässä, vaatii huomiota niin kuin pieni lapsi, ja käyttää paljon ääntään. Nykyään Sulo on todella lempeä sylikissa. Silloin tällöin se saattaa arvaamatta käytää hampaitaan, mutta todella harvoin.
Herttainen se on vaikka välillä siihen hermot meneekin.

Sulo kärsii munuaisviasta ja sitä täytyy säännöllisesti käyttää eläinlääkärissä, jotta siltä katsotaan veriarvot. Eläinlääkäri antoi vuosi sitten sille arvion, että Sulo tulee elämään vain pari vuotta. Mutta se voi melko hyvin, joten ehkä se yllättää ja jaksaa vielä pitempäänkin.

Ja vaikka ei, ainakin se sai hyvän loppuelämän. ♥ 


Loppukevennyksenä jotain liian söpöä. Olin tällä viikolla muutaman päivän mummolassa Etelä-Suomessa ja siellä oli käymässä myös tätini kolme pientä kissanpentua. Yksi tyttönen on vielä vapaanakin ja saisin sen jos vain asuisin jo omassa asunnossa. Meille ei voi toista kissaa ottaa, kun Sulo ei tule muiden kanssa toimeen. Johtuu varmaan siitä kun Sulo ei pysty näyttää elekieltä yhtä hyvin, korvien ja hännän puuttumisen takia.